Lukijat

maanantai 11. heinäkuuta 2011

Hetki runolle.


On aika avata ja aika sulkea.
On aika pysähtyä, aika kulkea.
On aika olla aivan hiljaa, nupussa
ja kaikki terälehdet supussa.

On aika nousta ylös korkeuteen
ja päästää kaikki voima valloilleen,
on aika vuorenhuiput saavuttaa
ja toteuttaa tuhat unelmaa.

On aika maailmoja halata
ja kaiken jälkeen kotiin palata.
On aika kokemukset kerätä
ja levänneenä aamuun herätä.

On aika murheen, aika kiitoksen,
on aika yksinäisyyden ja rakkauden.
On aika. Se ei tule takaisin.
Siksi kanssasi sen jakaisin.

-Anna-Mari Kaskinen-
(kuvat: Ingeborg Reich)

Rauhaisaa illanjatkoa.
Aana.

3 kommenttia:

Hanne Valkoinenleinikki-blogi kirjoitti...

Voi, että nuo Anna-Mari Kaskisen runot ovat ihania:)
Mukavaa viiko jatkoa!

Hannele Ruusukummusta kirjoitti...

Kiitos ihanista kuvista ja runosta!

Olen itsekkin löytänyt A-M Kaskisen runot.

Virpi kirjoitti...

Oi kuinka kaunis runo ja kauniit herkät kuvat! <3