Lukijat

tiistai 20. syyskuuta 2011

Tunnustan:)


Sain tunnustuksen Äite puuhailee-blogin Tuulalta.

Nyt sitten pitäisi kertoa itsestään 8 asiaa, apua:D

Ensiksikin, kiitokset Tuulalle tunnustuksesta.

1.  Olen melankoliaan taipuvainen luonne.
Elämääni vain kuuluu ajanjaksoja, jolloin mieleni valtaa selittämätön surun ja ikävän tunne.
Nytkin "poden" lähes joka-syksyistä alakuloa ja väsymystä, eikä mikään oikein jaksa innostaa tai kiinnostaa.

2.  Rakastan käsillä tekemistä.
Neulominen on mielipuuhaani, mutta haaveilen joskus vielä maalaavani ihania kukka-tauluja.

3.  Runous on lähellä sydäntäni.
Vaikka itse en tätä taiteen lajia koekaan hallitsevani, olen silti koko ikäni kirjoitellut runoja pöytälaatikkoon.

4.  Pidän "rimpsuista, röyhelöistä ja hörtselöistä". 
Sekä vaatetuksessa, että sisustuksessa suosin paljon pitsejä, sekä ilmavia ja "muhkeita" materiaaleja.

5.  Parfyymit ovat intohimoni.
Omistan "tuoksuja" tälläkin hetkellä melkoisen arsenaalin. Juuri nyt ovat IN; Lancòme: Trèsor (kestosuosikkini), Guess: by Marciano sekä Lancòme: Macnifique.

6.  Kengät ja laukut pysäyttävät aina!
Aiemmin ystävät ja suku kutsuivat minua "Imeldaksi", sen verran mittavat kokoelmani olivat. En toki ole koskaan omistanut erillistä kenkä-huonetta, niinkuin kuuluisampi kaimani Imelda Marcos:)

7.  Koruja ei voi koskaan omistaa liikaa, vai voiko?
Aiemmin olin vannoutunut kullan käyttäjä, mutta saatuani allergian siirryin hopeaan, jossa viihdyn nykyisin erinomaisesti. Ystäväni sanoo, että kun jään eläkkeelle voin päivieni ratoksi perustaa koruliikkeen, melko kattava tuotevalikoima on jo valmiiksi hankittu:)

8.  Olen ikuinen romantikko. 
Rakastan kauniita asioita ja esineitä. Kynttilän valoa, ihania tuoksuja, sekä pientä ylellisyyttä, niitä minä kaipaan ja tarvitsen pysyäkseni "hengissä".


Tässä tunnustus eteenpäin, seuraaville kahdeksalle, niinkuin ohjeet neuvoivat.

Mammankammari: Virpi
mummola chic: Maria
Korun aika: Kati
Sinisen oven takana: Sirkka
Susanne
Absolutely white: Cici
Hetkien kauneus: Marge
Mielen lumoa: Intianminttu

Leppoisaa syyspäivän jatkoa toivottelee Aana.

perjantai 16. syyskuuta 2011

Sadepäivänä.


Kärsivällisyyttä!
Hiljaa kasvaa puu.
Latvaan aivan syyttä
kiire kantautuu.

Miksi täytyy olla
heti valmista?
Miksi sovinnolla
emme odota?

Monta päivää, yötä
vietän kuunnellen
kasvamisen työtä
vuosikymmenten.
 
-  A-M Kaskinen  -
-  Ingeborg Reich  -

Rauhaisaa iltaa toivottelee Aana.

maanantai 12. syyskuuta 2011

Ohjelmanmuutos:)


Edellisen postauksen mökkisuunnitelmat menivätkin ihan uusiksi, kun luvattua/uhattua vesisadetta ja
koleutta ei tullutkaan.
Jo perjantai-iltana oli todella lämmin ja tyyni keli, niin että Miehen kanssa saunoimme ja istuimme ulkona lähes puoleenyöhön saakka.

Lauantai-aamukin valkeni sitten aurinkoisena ja lämpimänä.
Pihakeinussa, aamukahvia nautiskellessani, aloin heti kuumeisesti miettiä, mikä olisi "työ-listalla" päälimmäisenä ja kiireisimpänä asiana.
"Siitä se ajatus sitten lähti..."

 Edellisen omistajan laittama vuorenkilpi-penkki, jota olen alusta saakka lähes inhoten katsellut, saisi nyt luvan lähteä.

Ensiksi kaivoin jokaisen juurakon pois ja möyhensin mullan joukkoon kompostia. Aikaa hommassa kului useita tunteja, mutta olin lopputulokseen todella tyytyväinen.

Istutin muhevaan multaan rakastamiani syysleimuja, kirjavalehtisiä kuunliljoja, sekä paria muuta perennaa, joiden nimiä en nyt millään muista.
Penkki on alunperin rakennettu vanhoista kattotiilistä, enkä ruvennut sitä purkamaan, koska jotenkin se istuu niin hyvin pihan tunnelmaan.
 Kuvassa näkyy ikävästi vaaleanvihreä, muovinen reunanauha, mutta se oli kuitenkin pakko asentaa koska muuten multa olisi valunut rakosista penkin ulkopuolelle.
Tarkoitukseni on vielä vähän maisemoida reunaa niin, että muovi peittyisi ja eiköhän aikakin tee tehtävänsä. Toivon kasvien viihtyvän ja  rehevöityvän uudessa paikassaan.

 
Nelivuotias Heinä-poika oli kanssamme koko päivän ja piti papan reippaassa liikkeessä.
Edes päiväunia ei maltettu nukkua, vaan matoa piti asentaa koukkuun, oravia täytyi tarkkailla ja kysymyksiä sateli, taukoamatta.
Illansuussa iso- ja pikkumies vielä saunoivat yhdessä ja sitten poika olikin jo valmis lähtemään, isänsä kotiin hakemana, Nukku-Matin valtakuntaan:)
Kertakaikkisen hurmaava miehenalku!

Sunnuntai oli aivan edellisen päivän kaltainen, aurinkoinen.

 Mökin ja tien välistä olemme raivanneet pois melkoisen pöheikön ja Mies on kaatanut myös useita puita tonttia varjostamasta.
Tarkoitukseni on rakentaa paikalle ns. kivipuutarha, mutta se on näitä lähivuosien brojekteja ja vasta ihan suunnitteluasteella.

Siinä se viikonvaihde sitten kului, touhutessa.
Suklaat kyllä tuli syötyä, mutta sukankudinta en ottanut edes esille, odottakoon niitä sadepäiviä:D

Oikein mukavaa alkanutta viikoa kaikille!
Aana.

perjantai 9. syyskuuta 2011

Mökille, mökille...


Koleaa ja sateista, on ilmatieteenlaitoksen sääennuste viikonvaihteeksi.
Huonosta keli-ennusteesta huolimatta, aiomme Miehen kanssa suunnata auton keulan mökille, hetimiten kun hän kotiutuu töistä.

Eilen, illansuussa Mies kävi jo laittamassa lämmöt päälle, että "huusholli" lämpiää ja petivaatteet muuttuvat nukkumakelpoisiksi.
Mitään muuta kuin saunomista ja löhöilyä ei ole suunnitelmissa, mutta katsotaan nyt innostuuko sitä tarttumaan vaikkapa haravan varteen, tarvetta alkaisi jo olla:)
 
Hyvät eväät ja maistuvat leivonnaiset kahvin kaveriksi, sekä suuri suklaalevy ja sukankudin, siinä tämänkertainen "matka-kassin" sisältö.

Oikein rauhaisaa ja leppoisaa viikonvaihdetta jokaiselle lukialleni:D
Aana.