Joulun tuoksua.

Tervehdys kaikille, kivoille blogilaisille:)

Takana on todella rankka työpäivä, joka kyseli niin voimia, kuin hermojakin.

 "Kaaos" alkoi jo heti aamulla, ja kun olin oikein pinnani polttanut, niin en millään meinannut saada ajatuksiani kasaan koko työpäivänä.

No, onneksi huomenna on vapaapäivä ja saan ajatella vain mukavia, sekä itselle sopivia ajatuksia:)

Töistä päästyäni päätin laittaa "aivot narikkaan" ja kaivoin resepti-vihon laatikosta, ja ei kun kakkuja paistamaan. Tein pari taateli- ja pari perinteistä mauste-kakkua.

Voi että, miten huumaava, jouluinen tuoksu leijaili koko kodissa, iiihanaaa!

Ostin työkaveriltani tämän, ihastuttavan paperinaru-kranssin. Vastaavanlainen minulla on ollut ennenkin, muttei koskaan valoilla, tykkään tosi paljon.

Paikkaa en ole vielä päättänyt, laittaisinko ikkunaan vai seinälle, vai jättäisinkö tähän pöydälle.

Pitää varmaan asettaa "mietintämyssy" päähän:)

Hämmästelen, koska keittiön ikkunalla olevat pelakuuni eivät lainkaan aio asettua talvi-unille.

Osa joulu-koristeista odottelee vielä lopullista paikkaansa, niin tämä olkipukkikin.

Tässä se nyt kuitenkin, minun kanssani, toivottelee teille kaikille oikein leppoisaa viikonvaihdetta!

Perjantai-terveisin Aana.

Juhlapäivä!

Kiitos kaikille mukavista kommenteistanne, sekä uusille lukijoille; tervetuloa !!!!!

Tänään on aihetta juhlia, oikein kaksinverroin.

Menimme jo heti yhdentoista jälkeen synttäri-juhliin, kun Joulupoika vietti 3v-päiväänsä.

Väkeä oli tuvan täydeltä, ja herkkupöytä sen mukainen.

Kotimatkalla poikkesimme hautausmaalle.

Vein kynttilät isän, mummujen, sekä vaarien haudoille.

Maisema on kuin postikortista, kun luonto sai lopultakin viime yönä kauniin, valkean lumipeitteen.

Kävin myös hiljentymässä kaatuneiden muistomerkillä, jonne veteraanit olivat tuoneet kauniin havu-seppeleen.

Paistoin pipari-talon osat valmiiksi, aikamoista näpräämistä.

Huomenna on työpäivä, mutta torstaina vapaata. Tarkoitukseni on silloin paistella joulu-kakkuja, sekä koota talo,..... kestääköhän hermot:)

Loppupäivän huilaankin käsityöni kanssa ja nautin olostani katsellen Linnan-juhlia.

Oikein ihanaa Itsenäisyyspäivää.

Aana.

Aana arpoi - voittaja!

Nyt on sitten arvottu!

Lyhyen blogi-historiani ihka-ensimmäiset arpajaiset, on nyt sitten saatu kunnialla päätökseen.

Osallistujia oli blogini lukijmäärään nähden ihan kiitettävästi, elikkäs 57.

Kun luku sitten kerrottiin arpojen määrällä, lipukkeita kertyi reippaasti toista sataa.

Uusia, blogiini lukijoiksi kirjautuneitakin ilmaantui yli kaksikymmentä, ja sehän tuntuu todella mukavalta:) Kiitos!

Aamuvarhaisella suorittamassani arvonnassa toimi "onnettarena" Mies, naureskellen näitä minun "hönkötyksiäni".

Voittajaksi nousi lipuke, jossa nimi:

Susanne

-saman nimisestä blogista-

Kommenttina:
"Pidän hyvin monenlaisista postauksista.
Kuvista ja kaikenlaisista jutuista siinä ohessa.
Esim. toisten tekemiä askarteluja ja käsitöitä on kiva katsella.
Mukana kaikilla neljällä arvalla:)"

Onnea Susanne!!!!!!
(laitathan s-postiini tietosi, että pääsen postittamaan palkintosi)

Suuri kiitos kaikille arvontaan osallistuneille!

Leppoisaa 1.adventtia ihan jokaiselle Teille.
Aana.

Tunnustus.

Jo yli viikko takaperin, sain tämän ihanan Tunnustuksen.

Äite puuhailee: Tuula ja

Mammankammari: Virpi,

lähettivät tämän minulle.

Olen ihan hurrrrjan otettu saamastani tunnustuksesta,

Kiitos!

Ohjeet ovat seuraavanlaiset:

-kiitä tunnustuksen antajaa

-tee aiheesta postaus

-vastaa kymmeneen annettuun kysymykseen

-anna tunnustus 10 blogille, jotka mielestäsi ansaitsevat sen

Tässä nämä kysymykset/vastaukset:

1.lempiväri: pukeutumisessa musta ja purppura, sisustuksessa valkoinen ja harmaa

2.lempieläin: oikein pörrrröinen kissa

3.lempinumero: neljä, koska olen syntynyt 4.päivä ja minulla on neljä rakasta lasta

4.paras alkoholiton juoma: vesi tai vishy

5.Facebook tai Twitter: en käy kummassakaan

6.ihtohimosi: ehdottomasti käsityöt, mutta hyvänä kakkosena tulee runous

7.lahjojen antaminen vai saaminen: antaminen, vaikka ei saaminenkaan mitenkään vastenmielistä ole

8.mieleisin kuvio tai muoto: kolmio, kaikessa pitää olla vähän "särmää"

9.paras päivä viikossa: maanantai, kaikki alkaa taas ikäänkuin alusta

10.lempikukka: valkoinen Pioni, siinä on jotain niin äärettömän herkkää ja kaunista

Tässä nämä vastaukset, toivottavasti ne kertovat teille jotain uutta minun persoonastani.

Tahdon jakaa tämän Haasteen seuraaville, mielestäni kiinnostaville, hauskoille ja muutenkin seuraamisen arvoisille blogeille/niiden kirjoittajille, sekä muutamalle uudeksi lukijakseni kirjautuneelle, jotta pääsisimme heihin paremmin tutustumaan:

Intianminttu: Mielen Lumoa

Kati: Korun aika

Maria: mummola chic

Kirsikka: By Kirsikka

Maanvaiva: hyvää&kaunista

Maija:Iidasanttu

Beate56: Varjoista valoon

Esme: Mietteitä, ajankulua ja Perhe-elämää

Taina: Nukkekoti Jie

Mari: Marin mualimoo

Ps. Arvontani päättyy lauantaina ja voittajan ilmoitan sunnuntain kuluessa, vielä ehtii mukaan:)

Nautitaan kaikki olostamme, kaatosateesta ja pimeydestä huolimatta.

Lämpimin ajatuksin   Aana.

Puuhapäivä:)

Tänään onkin ollut oikein erityisen touhukas päivä.

Heräsin, tavoilleni uskollisena, jo heti kohta kuuden jälkeen.

Suunitelmissa ei tälle päivälle ollut mitään erityistä, mutta kuinkas sitten kävikään.

Juotuani pari isoa mukillista rakastamaani maitokahvia, suunnitelmia alkoikin kehkeytyä vaikka millä mitalla.

Päivän valkenemista odotellessani, kaivoin esille imurin ja suit sait, pian oli koko asunto imaistu puhtaaksi ja pölytkin pyyhitty pintojen päältä.

Pikasuihku, ilmettä silmään, piipparilla vähän vogueita otsatukkaan ja suunta kohti keskustaa.

Olen jo pitemmän aikaa ollut tyytymätön nykyiseen työntekooni.

Töitä on vain keikkaluonteisesti, niitäkin vähenevässä määrin, ja ne ajoittuvat etupäässä viikonloppuihin. Vastaavasti taas silloin on Mies vapaalla, niin että mielestäni tämä yhtälö ei oikein toimi. Lisäksi, näillä kymmenillä tuo ilta-vuorosta aamu-vuoroon systeemi, alkaa olla vähän liian rankkaa minulle.

Suunnistin siis työvoimatoimistoon, katsomaan josko minulle löytyisi ihan oikeita töitä.

Voitte vain kuvitella, että tunnelmani olivat melkoisen hilpeät, kun astelin takaisin ulkoilmaan.  Minuahan onnesti, sain virkailijalta pari, ihan varteenotettavaa "tärppiä" joita aion huomenissa tarkemmin selvittää, jesss!!!

Tästä innostuneena, päätin onnitella itseäni jollain kauniilla, ihanalla, suloisella ja yllätys, yllätys, huomasin seisovani pienen liikkeen ovella.

Ihan kaupunkimme keskustassa sijaitsee, alle kahdenkymmenen neliön kokoinen, fantastinen sisustusliike:  Sisustajan nurkka, täynnänsä, toinen toistaan kauniinpia tavaroita, oikea aarre-aitta!!!! Kuten edellä kerroin, tila ei ole koolla pilattu, mutta mielestäni pieni ahtaus tekee liikkeestä jotenkin niin liikuttavan suloisen ja kiinnostavan:)

Sain omistajalta luvan kuviin, tässä teille maistiaisia.

Iltapäivällä hain vielä ekaluokkalaisen, Keijukaisen, koulusta.

 Yhdessä leivoimme sydän-pullia ja korvapuusteja kotiväelle viemisiksi.

Pikku-leipurilla on täällä mummilassa oma, pellavainen vasikka-essu, söpönen.

Näin se "tyhjä" päivä muuttuikin todella täydeksi ja puuhakkaaksi, hyvä näin, kyllä niitä toimettomia päiviä on ihan yllin kyllin:D

Oikein rauhaisaa yötä kaikille lukijoilleni.

Aana.

Marraskuu.

Tämä pimeä

ahdistaa ja puristaa minua.

Tämä pimeä

tappaa ajatukseni.

Tämä pimeä

rikkoo minut pirstaleiksi.

Tämä pimeä

etsii luurangot kaapeistani.

 

 Tämä pimeä marraskuu

ei ole minua varten.

-  Aana  -

 

 Rauhaisaa loppuviikkoa toivottelee Aana.

Tämä ei ole mainos!

Nyt, kun karppaaminen tuntuu olevan lähes jokaisen "kahvipöydän" puheenaihe, päätin tulla kertomaan omat kokemukseni kyseisestä aiheesta.

Olen siis "karpannut" muutaman kuukauden, en mitenkään yltiöpäisesti, vaan hyvinkin matalalla profiililla. Arkipäivästäni ovat poistuneet totaalisesti ainoastaan peruna, leipä ja muut viljatuotteet, riisi, pasta, banaani sekä näkyvä sokeri.

 

Edelleen syön kaikkia vihanneksia, juureksia, hedelmiä, marjoja sekä maitotalous-tuotteita, vahtimatta lainkaan niiden hiilari-pitoisuuksia.

 

Kaiken paistan voissa, käytän melkoisen reippaasti kermaa ja kaikenkaikkiaan, nautin hyvänmakuisesta ruoasta kohtalaisen kokoisina (lue:suurina) annoksina.

 

Juhlat ja kaikenmoiset illanistujaiset ovat sitten asia erikseen, niissä en todellakaan karppaa, vaan nautiskelen kaikista pöydän antimista, ihan sumeilematta ja huolella:)

 

Olen aina ollut todella huono syömään aamiaista, se ei minulle kertakaikkiaan maistu. Herättyäni juon kolme/neljä isoa mukillista maitokahvia ja siinä se.

 

Nyt olen kuitenkin muutaman viikon nauttinut aamulla "tehojuomaa", jota maistoin ensimmäisen kerran tyttäreni luona ja ihastuin heti!

 

 Kyseessä on Fast:n  HERA 80  Heraproteiinijauhe, maustamaton versio.

Maustamaton siksi, että voin hedelmien ja marjojen avulla tehdä siitä mieleistäni, eikä tarvitse joka aamu juoda saman makuista pirtelöä.

 

Laitan juomaan 1dl jauhetta, 2 dl kylmää vettä ja kourallisen lisuketta, tänä aamuna omenan. Sitten vain blenderillä tai sauvasekoittimella kuohkeaksi, ja ei kun juomaa nauttimaan.

 

Huomaan, nyt muutaman viikon kokemuksella, että oloni on piristynyt valtavasti.

Olen aina ollut aamuvirkku, mutta nykyisin tunnen tarvitsevani unta entistäkin vähemmän. 

Päiväni ovat täynnä touhua ja toimintaa, ja virtaa vain tuntuu piisaavan loputtomiin.

 

Olen jo toistakymmentä vuotta joutunut syömään särkyihini todella voimakkaita "keskushermosto-myrkkyjä", mutta nykyisin en tarvitse niitä juuri ollenkaan, tuntuu ihan uskomattomalta:)

Tunnen olevani kuin parikymmentä vuotta takaperin, 

pirteä, hyvinvoiva ja ennenkaikkea 11kg kevyempi!!!

En väitä, että mikään yksittäinen asia olisi vaikuttanut tähän muutokseen minussa, mutta kenties nämä vähäiset suunantarkistukset yhdessä, ovat aikaansaaneet positiiviseen lopputulokseen.

 

Täytyy kuitenkin aina muistaa, että mikä toimii yhdellä, ei välttämättä toimi toisella:D

 

 

Oikein pirtsakkaa päivää ja nautitaan olostamme, itse kukin!!!!!!

Terveisin Aana.